Tuomaan blogi

Eli Tiktakin Jyväskylän keikkaa odotellessa olen nauttinut ajastani kotona. Voin katsoa ikkunasta kun lumi sataa maahan ja tuuli heiluttaa ikkunoita. Kyllä luonto on kaunis. Samalla olen tainnut käydä ennätysmäärän koulussa tällä viikolla vaikka tänään onkin torstai vasta ja jätin koko päivän väliin. Itse asiassa olen yrittänyt viettää koko päivän huoneessani, mutta näin neljän aikaan on alkanut jo nälkä hiipimään mieleen,ja kova vessahätä. Noh, ei tästä enempää.

Tosiaan, polkupyöräni meni tässä rikki. Takarengas putosi, eli akselin pultii oli rikki, jengat kuluneet. Tiistaiyönä oli jälleen lumimyrsky, ja aamulla talomme ovea ei saanut sisältä auki. Olin jo lähdössä pyörällä, mutta huomasin että se tosiaan on rikki. Sain siis isältäni auton lainaan, ja ajoin sen 3 km matkan yliopistolle. Matkan aikana näi 4 autoa ojassa, paluumatkalla 2 uutta. Hiukan oli liukasta, ja tein virheen kun jätin autoni ulos parkkiin. Sain 15 minuutin taistelun jälkeen sen lopulta irti.

Illalla kävelin sitten koululle. Päätin oikaista metsän läpi, eksyin vähän ja myöhästyin, en kuitenkaan liikaa onneksi. Meillä oli nimittäin fuksikaste. Kastelin kuitenkin sukkani ja lahkeeni hangessa. Kävelin vielä takaisin kymmenen jälkeen.

Molempina päivinä, tiistaina ja keskiviikkona pidin kiini tavoitteestani onnistuneesti. Vaikka välillä tuntuikin että biisit ovat 3 kertaa pidempiä kuin aiemmin. Toisaalta 3ssa tunnissa sain 29 biisiä kuunneltua, eli jotain häiriöitä oli tapahtunut.

Noh, mutta eipä siinä kai sen erikoisempaa, nyt soi jälleen Minne Vaan. Ja minä varmaan tästä suihkuun ja syömään selviydyn.