Tuomaan blogi

Ei hyvä elämä voiko ihminen olla väsyneempi. Olen ollut poikki koko päivän, ja nyt kello lähenee kahtatoista yöllä, ugh. Syy tähän on selvä, siitä seuraavaksi.

Tutkin eilen TikTakin kotisivujen foorumeilla ihmisten arvioita keikoista, ja vastaani tuli kuva Petrasta sormus kädessä. Eli ilmeisesti nyt on kaikkien rakastama laulajakaunotar päässyt kihloihin. Ikävä meille jotka ovat altiita kateellisuuteen, mutta kuitenkin lähetän syvimmät onnitteluni siihen suuntaan. Noh, ei innostuta, se on kuitenkin toisen yksityiselämää.

Tästä vaikuttuneena innostuin kuitenkin säveltämään musiikkia taas pitkästä aikaa, ja istuinkin kitarani ja kynän kanssa aamuneljään saakka koneen ääressä. Eli kun julkaisen ensimmäisen levyni, omistan tämän raidan Tiksujen Petralle. Noh, seuraava herätys olikin jo 11:00, eli sain sen 6 tuntia unta. outoa sinänsä, luulisi, että 6 vuotta samanlailla saisi jo tottumaan, mutta olen ollut kuin unissakävelijä koko päivän.

Noh, onnistuinpa istumaan ohjelmointiluennot loppuun asti, ja lähdin sitten kaupungille tavoitteenani ostaa uusi paita. Kyllä, omistan vain yhden pitkähihaisen paidan, ja nyt kun lumet tulivat ja on kylmä, olen pulassa. Enpä kuitenkaan löytänyt. Kyllä huomaa kuinka 90-luku on jälleen muodissa. Kaikki paidat olivat samanlaisia, rumia ja tylsiä. Ei auta kuin tukeutua vanhoihin ja pyytää mummoa kutomaan villapaidan. Ostin kuitenkin kielet molempiin kitaroihini, ja plugiadapterin tietokoneelle soittoa varten. Samalla kävin hakemassa korvaläpät kun piponikin onnistuin hukkaamaan.

Kävin myös jälleen levyliikkeessä. Otin hyllystä TikTakin Ympyrää -albumin, menin tiskille ja kävin seuraavan keskustelun:

Minä: Tämä ja sit se uusin näiltä. (syystä että äitini sosialisoi omani)
Myyjä: Jaa mikähän se oli?
Minä: Niin tää tässä ja sit se Tiksujen uusin...
Myyjä: Mikä sen nimi oli? (häpeällistä)
Minä: Myrskyn Edellä se oli se.
Myyjä: Hmm, joo se on loppu. (EIH!!!)
Minä: Mhäh, jaa niitä ei oo? Mut...
Myyjä: No varmaan tulee lisää mut nyt ei oo, sori...
Minä: Mnjoo, ei auta, täytyy myöhemmin. ( Sit se tuijotti). No otan sit Jotain Muuta.
Myyjä: Jaa jotain muuta vai? ( se vaan tuijotti)
Minä: Niin just, onks teillä? (sitten se oli ihan pihalla). Niin siis se levyn nimi on Jotain Muuta. Onks teillä sitä alkuperäistä misson yks cd?
Myyjä: On meillä tää, tässon kyl 2 levyä.
Minä: No höh, mitä teillä on, mää otan sit jazzia.

Ja poimin siitä sitten Eero Koivistoinen Quartet:n LAbyrinth -levyn ja lähin vetään.

Siinä sitten seikkailin itseni mummolaan laittamaan mumon viirusturvaa kuntoon kaikilla ohjelmilla. Jälleen kerran oli F-Secure pettänyt. Sanon tässä, että jos joku kiinnostunut lukee, niin asiasta tietävänä, älä hanki F-securea vaikka Elisa sitä mukaan tunkeekin. Netistä saa ilmaiseksi parempia ohjelmia, kuten zonealarm Firewall, AntiVir, Spybot, AdAware etc etc. Peruspaketti. Nojoo, mutta nyt olen kotona ja hädin tuskin hengissä. Soittelin tässä tuota kappalettani jonka sävelsin, ja sehän onkin suhteellisen hyvä, vaikka ei kauhean menevä, balladi kun on.

Moro.

Ah, PS. Sunnuntai oli, ja Last.fm päivittyi: 1270 biisiä TikTak \o/

Kirjoittamisessa, ei kuuntelemisessa, sentään. Itse asiassa viimeksi kuuntelin Tiksujen tuotannon kotonani keskiviikkona. Lähdin sen jälkeen kaverini luo päivittämään hänen tietokonettaan ja reissu venyi vähän pidemmälle iltaan, joten en päässyt kirjoittamaan. Kuitenkin päädyin paikalliseen kapakkaan. Siellä lauloin ensimmäistä kertaa karaokea, raiskasin Tiksujen sankaritar-kappaleen, älkää kantako kaunaa, ihan vain siksi että se oli paras TikTakin biiseistä joita listalla oli. Sain kyllä kehuja, mutta itsestä tuntui, että meni häpeällisen huonosti.

Torstaina lähdimme muutaman 40:n tietoteekkarifuksin kanssa fuksiexculle Turkuun. Matka oli mitä miellyttävin, ja ehdinkin siinä linja-autossa kuuntelemaan yhtä levyä vaille kaikki biisit veljeni mp3-soittimella ja loput sitten kotona ja koululla. Noh, kokemukseni fuksiexcu oli kyllä kokemisen arvoinen. Saavuimme aluksi Seleste:lle kuuntelemaan esitystä yrityksen toiminnasta. Siellä meille tarjoiltiin ruokaa ja alkoholia jokaisen mieltymyksien mukaan. Tämän jälkeen siirryimme Turun yliopistokompleksiin kuulemaan paikallisesta toiminnasta, ja sitten yo-kylään saunomaan. Kotona olimme vasta klo 2 aamuyöllä.

Seuraavana päivänä, maanantaina lähdinkin jo kolmen aikaan kotiin Jämsään. Kävin kuitenkin sitä ennen Swamp Music:ssa ostamassa TikTakin Myrskyn Edellä -levyn, häpeäkseni en omistanut sitä aiemmin. Ostin samalla myös Olli Ahvenlahden Bandstand- ja Eero Koivistoisen The Front Is Breaking - albumit. Kaikki kolme olivat mid-price koska ME on juuri pudotettu puoleen hintaan myös. Suosittelen siis kaikille joilla ei vielä ole tätä loistavaa levyä. Käykää ostamassa. Jos ei muuten, niin ainakin loistavien kuvien takia jotka ovat sisävihkosessa.

Soitatin levyn sitten äitilleni, ja pikkuveljelleni ja -siskolle. Veljeni, joka on nyt peruskoulun ensimmäisellä eli 6 (kohta 7) vuotta on itse hyvin suuri Lordi ja Iron Maiden -fani, (omistaa kaikki levyt) ottikin levyn yllätävän avoimesti vastaan, ja koska siskoni ja äitinikin pitivät siitä, äitini osti sen minulta, ja käyn huomenna, maanantaina ostamassa uuden. Ehkä levyn voimakas komppi ja raskaammat kitarat vetosivat veljeeni. Yleensä hän inhoaa kaikkea mitä minä kuuntelen. Tästä saavutuksestani olen siis ylpeä.

Viikonlopun kuuntelu painottui siis selkeästi ME -levyyn, vaikka ehdin kuuntelemaan muutkin mp3-soittimella. Onnistuin vielä kuulemaan Tiksuja 5 kertaa 2 päivän aikana radiosta. Autossa siis, yleensä ei tule radiota kuunneltua. Teinpä vielä havainnon, että itse löysin bändin eri kautta, en edes tiennyt että sitä soitettiin NIIN paljon mediassa (lähes enemmän kuin mitään muuta). Nyt olen innoissani kuunnellut Groove.fm:n sijaan Kiss fm:ää, syystä että kiss soittaa Tiksuja samalla kun Grooven tarjonta on huonontunut selvästi.

Jaah, no mutta, huomenna lisää...

Niinhän se tekee. Kiva kappale. Vielä kun jaksaisi kroppa perässä. No, maanantai ei nyt ikinä ole raskas. Mutta tylsääkin tylsempi. Itseasiassa olen tällä hetkellä hyvin ikävystynyt ja tylsistynyt, mitä vielä.

Jokainen päivä alkaa sillä etten jaksa nousta ylös sängystä, ja jätän väliin ensimmäiset luennot. Sitten pyöräilen koululle, pienessä tihkusateessa näin syksyisin, istun puoliunessa jollain tylsällä ja turhauttavalla luennolla, ja lähden ennen loppua pyöräilemään kotiin. Avaan tietokoneen ja siinä onkin koko päivä pulkassa. Niin eikö tämä ole omiaan saattamaan ihmisen depressioon. No en siitä tiedä.

Tällä viikolla sain veljeltäni lainaan mp3-soittimen, joten olenkin kuluttanut luennot musiikkia, eli TikTakkia kuunnellen. Samoin pyöräretket. Tänään, tiistaina olisi vielä jalkapalloharjoitukset. Täytyy jaksaa, ettei kuole tähän tuolille.

Puhutaan akateemisesta vapaudesta. Ei päde minun kohdallani. Tällä hetkellä minulla on enemmän luentoja ja harjoituksia yliopistolla kuin tunteja lukiossa silloin ennen. ietenkään minun ei tarvitsisi käydä luennoilla, mutta harjoitukset ovat aika pitkälti pakollisia. Eli periaatteessa täytyy, että tietää mitä tekee. Paskat, sanon minä. Tekee mieli jättää koulu tauolle ja hankkia jouluapulaisen paikka jostain näin loppuvuodeksi. Jatkaa sitten keväällä. Noh, saa nähdä.

Rehellisesti täytyy sanoa, että tällä hetkellä kotiin tullessa paras asia on TikTak, tai musiikki yleensä, sitä sentään voi aina kuunnella ja se on sentään kiinnostavaa. Huhhuh, tulipa masentunut pätkä tänään. No, ei auta.

Sunnuntai oli kuin oli. Ei juuri menoja ja musiikki maistui, myös korville.

Tänä yönä Last.fm tilastot päivittyivät jälleen, ja sain havaita, että huolimatta edellisistä huonommin menneistä kuuntelukerroista olin tällä viikolla yltänyt yli 500:n kappaleeseen. Se on siis sata enemmän kuin edellisellä viikolla ja nyt kokonaismäärä lähentelee jo tuhatta kappaletta. Tässäkin kirjoittaessa soi TikTakin Muututaan, kappale, josta olen lukenut, että kaikki Tytöt pitivät paljon jo demovaiheessa.

Itse asiassa olen tässä huomannut sairaalloisessa tilanteessani muutosta. Nimittäin nykyään en pelkästään kärsi, vaan olen tavalla tai toisella jäänyt kiinni TikTakin musiikkiin, eli olen tullut riippuvaiseksi. Tämän huomaa ainakin siitä, että kuuntelin tänään koulussa veljeni mp3-soittimella Tiksujen uusinta levyä. Eli en helposti saa rauhaa jos en kuuntele. Itse asiassa ainut keino saada kaikki ne biisit pois päästä on kuunnella niitä. Mikä ei sitten kuitenkaan ole niin paha asia kuin luulisi.

Vein myös käyttäytymiseni uudelle asteelle, ja sunnuntaina tilasin netistä Tiksujen paidan ja rannenauhan. Myöhemmin mainitun koska käteni paleltuvat tietokoneen ääressä. Odottelen tässä niiden saapumista, siitäkään ei voi olla varma. Kuitenkin, jätän tänään taas lyhyeksi sillä ei ole paljoa uutta kerrottavaa, ja yritän nousta huomenna 8:n kouluun. Epäilen onnistumistani, mutta sen saa nähdä.

Tämä viikonloppu oli sekä onnistunut, että epäonnistunut. Aloitan nyt tunnustamalla, että en perjantaina yltänyt tavoitteeseeni. Torstai oli sen sijaan enemmän kuin hyvin onnistunut, kuuntelin koko Tiksujen tuotannon sen puolitoista kertaa. Tämä syystä, että tiesin etten välttämättä onnistuisi siinä perjantaina. Oli nimittäin syyslomaviikko, ja minun sukulaisistani moni oli Tampereella sinä päivänä. Eli jätin koulun väliin, ja kävimme porukalla syömässä, jonka jälkeen istuimme mummolassa, kunnes lähdimme illalla kuuntelemaan Tampereen filharmonikkojen esitystä. Se olikin sinänsä hieno kokemus, ja palasimme sen jälkeen mummolaan iltateelle, joka venyikin sitten aamuyöhön, eli en ollut kotona tuntiakaan päivästä.

Lauantaina olikin sitten asiat toisin. Oli nimittäin suunnitelmissa lähteä muiden teekkareiden mukaan Euraan Tiksujen keikalle. Lähdimme vasta 20:00 ympäripyöreästi, mutta sitäkään ennen minulla ei oikein ollut aikaa kunnella kuin muutama TikTakin levy, eli olen nyt epäonnistunut kahdesti, mutta sanoisin, että konsertti korvaa osan, ja sitten aion venyttää kuukauttani kahdella päivällä.

---

jos joku on erimieltä, niin saa vapaasti käyttää puheenvuoron, se on itse asiassa kannustettavaa

---

Keikasta: Lähdimme siis liikkeelle kaverin autolla, hän oli itse töissä siellä missä keikka pidettiin, joten se osuikin sopivasti. Saavuimme Osmantupaan parin tunnin kuluttua, ja koska keikan oli tarkoitus alkaa vasta puoli yhdeltä, paikka oli varsin tyhjä. Pelasimme siis biljardia kunnes alkoi näyttää täydeltä. Tämän jälkeen siirryimme lavan lähelle, ja kävikin niin, etä löysimme tyhjän kolon kaiteen luota, ja pääsimme eturiviin. Loistava onni, vaikka nyt onkin niska kipeänä.

Olisi hienoa kirjoittaa koko setti tähän, mutta en rehellisesti pysty muistamaan kappaleita järjestyksessä. Sen verran kovaa tuli mukana laulettua, päätä heilutettua ja taputettua. Eturivissä olikin kauhea tungos, mutta onnistuimme pitämään paikkamme siinä. Kaverinikin näki TikTakin ensimmäistä kertaa "livenä" ja ihastui Nooraan, että hänestä saan varmaan seuraa muillekin keikoille. Itse onnistuin saamaan Petran kanssa katsekontaktin 7 kertaa satunnaisesti, ja hän jopa antoi minulle tyhjän juomapullonsa kun pyysin sitä. Se olikin iltani huippuhetki!

Tytöt vetivät yhden encoren, 2 kappaletta, ja lähtivät melkein samantien nukkumaan läheiseen hotelliin. Ymmärrettävää, sillä heillä on tänään (sunnuntaina) keikka Turusta lähtevällä risteilyllä. Me taas lähdimme kaverini työvuoron päätyttyä, ja olinkin kotona jossain aamu kuuden aikaan hyvin väsyneenä. Heräsin tänään kuitenkin jo kello 11.

Otsikossa on linkki, joka näyttää kaikki Tiksujen keikat tänä vuonna järjestyksessä. Tietysti välillä on taukoja ja yksityistilaisuuksia, mutta piirsin tällaisen kuitenkin. Laskin samalla kuinka paljon maksaisi, jos seuraisi yhtyettä kaikille keikoille. Tulin siihen tulokseen, että Tampereelta, jos autossa olisi 5 ihmistä matkaksi tulisi 8000-8500 kilometriä, eli se olisi noin 1500 euroa jokaiselta osaanottajalta plus sisäänpääsyliput. Itse voin kyllä sanoa, että en ihan niin varakas fani ole että pystyisin toteuttamaan tätä. Joudun siis valikoimaan kaikki mahdolliset, esim. Jyväskylän, Tampereen, Ikaalisten, ja tietysti Turun ja Kaarinan, riippuen kuinka halukkaita sukulaiseni ovat lainaamaan minulle sänkyä.

Noh, ei mennä asioiden edelle. Tällä hetkellä kuuntelen Tuuleksi Taivaanrantaan -kappaleta, joka sopii mainiosti hiukan raukeaan, mutta tyytyväiseen olooni.

Tiktak (Petra) - Tulkoon Joulu (Jyrki Joulu Special)

Petra-video

Yritin kirjoittaa eilenkin jotain, mutten jostain syystä päässyt sisään www.blogger.com -sivulle, joten säästin sen tähän päivään. Edelliset päivät eivät siihen nähden olleet mitenkään poikkeavia. Tiistaina minulla oli futsal-harjoitukset yhdeksästä kymmeneen illalla, joten kuuntelin loput noin 10 kappaletta yhdentoista jälkeen. Tämän jälkeen, kuin yleensä, sekoitin listan ja laitoin shufflen päälle. Keräsin siis lisäpisteitä...

Samalla kuulin tutultani, että last.fm ohjmalla on cache, eli minun ei tarvitsekaan olla valmis eneen yhteyden sulkeutumista. Aion silti olla, sillä sehän tuntuisi huijaukselta. Vaan kylläpä oli väsynyt olo jalkapallon jälkeen. Olin muutenkin erittäin väsynyt edellisen yön takia. Eikä silti helpottanut, eli nukahtamisongelmat ovat tällä hetkellä suuremmat kuin koskaan. vaikka olin kuolemanväsynyt, en löytänyt sopivaa asentoa, en saanut päätäni tyhjäksi musiikista, yms. Tämä toistui seuraavanakin yönä. Tämän huomaa parhaiten siitä, että olen koko sen vuoden jonka olen asunut nykyisessä huoneessani, nukkunut pää tiettyyn suuntaan ja jalat toiseen, kun taas nyt vaihtelen puolia sinne mikä tuntuu parhaimmalta, tuloksetta.

Tästä syystä koulunikin on sen verran kärsinyt, että viimeisen viikon aikana olen käynyt tasan kahdella luennolla, jättänyt siis kuusi väliin. Ihan vain siitä syystä, että en pysty nousemaan seitsemän aikaan sängystäni ja pyöräilemään yliopistolle nukuttuani 3-4 tuntia huonoja yöunia. Vaikka tuossa tiistaina kuuntelinkin genesiksen A Trick of the Tail -levyn ennen nukkumaanmenoa, ei se paljoa auttanut. saati Saman yhtyeen Nursery Cryme seuraavana yönä.

Jätän tänään lyhyeksi, lähden kohta, eli kolmen tunnin kuluttua mummolassa käymään, joten nyt onkin pakko kuunnella entistä enemmän... Haluaisin kuitenkin mainita, että löysin TikTak yhtyeen kappaleen Christmas (Baby Please Come Home) Eli jouluaiheisen singlekappaleen. En tiedä kuinka monelle tämä on tuttu, itse en ollut ainakaan kuullut aiemmin, mutta nyt lisäsin sen listaani, ja itse asiassa pidän kappaleesta. Se jotenkin muistuttaa minua Ace of Base nimisen yhtyeen musiikista, mutta toisaalta siihen on hyvin vangittu joulumieli. Sitten toisaalta olen nyt kuunnellut englanninkielisiä lauluja Jotain Muuta... ja Jotain Uutta levyltä, ja miettinyt näitä sanoituksia, jotka, rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, ovat enemmän tai vähemmän kömpelöitä. Kyllä, ensimmäisen kerran kritisoin Tiksujen musiikkia. Ei silti, biiseinä ne ovat ihan hyviä.

Eli maanantaipäivä. Heräsin tänään poikkeuksellisesti jo 10:30, syy tähän löytyy lukujärjestyksestäni. Aikatauluista puheen ollen, seuraavista viikoista tulee vaikeaa. Suurin ongelma on kaiken tämän musiikin kuluttaman ajan löytäminen, eli kaikki levyt yhdessä vievät useamman tunnin. Ja se, onko päivässä aikaa uhrata tunteja harrastukselle jää nähtäväksi.

Tänään tuli kiire. Olin kotona kolmen jälkeen ensimmäisen ohjelmointikurssin loputtua... tai itse asiassa jätin toisen tunnin väliin ja vietin lopun ajasta kirjastossa. Kotona ryhdyin samantien kuuntelemaan, sillä minun oli tarkoitus lähteä kello kuudeksi keskustaan Tampereen sos. dem. nuorten kokoukseen. Sain kuitenkin onnistuneesti kuunneltua sen 40-50 kappaletta, eli suurimman osan. Kokous venyikin useamman tunnin mittaiseksi, ja olin kotona vasta yhdeksän jälkeen.

Näin myöhään suurin ongelma on, että vielä kun asun kotona, yhteyteni katkeaa aina kun isäni menee nukkumaan, jotan minun täytyy kuunnella kaikki laulut aikaisin että saan ne kirjattua Last.fm:n.(Mistä olen muuten hyvin ylpeä, sunnuntain päivitys osoittaa, että olen lähes viikon aikana kuunnellut vain ja ainoastaan Tiksuja, ja yhteensä 412 kertaa!).

---

Seuraavana, tiistaiaamuna minulla alkoi koulu jo klo 8 aamulla, joten minun olisi pitänyt mennä aiemmin nukkumaan, mutta löysin itseni hereiltä vielä klo 1:30 aikaan, ja myöhemminkin. Syy tähän ei löytynyt kuitenkaan TikTakin musiikista, vaan siihen hyvin läheisestä vaikuttajasta. Kerron siitä seuraavaksi:

Niin kauan kuin muistan, on lempi joululauluni ollut Pekka Simojoen (yksi parhaista tietämistäni gospelmuusikoista) Säveltämä Tulkoon Joulu. Kaikki varmaan tietävät, tulkoon joulu kansoille maan, pääsköön vangit vankiloistaan etc etc. Pyörin sitten www.youtube.com -sivuilla, josta löytää lähes kaikki videot mitä ymmärtää etsiä, ja muitakin, kuten minä nyt. Löysin nimittäin videon johon otsikossa oleva linkki viittaa.

Tätä katsoessani koin järkyttävän suuren sentimentaalisen nostalgiantunteen. Olin nimittäin itse 13-14 vuotias kun näin videon. Videohan on Jyrki -nimisen ohjelman jouluspesiaali, jossa sen ajan nuorisoidolit lauloivat joululauluja. Kyseisessä videossa TikTakin Petra laulaa laulun Tulkoon Joulu. Kun katsoin tätä videoa, ymmärsin, että tämä laulu on ollut suosikkini tasan siitä hetkestä lähtien kun nuorna puberteetti-ikäisenä teininä näin tämän esityksen. Jälkeenpäin naurattaa, mutta sanonpa vaan. Kiitoksia Petra. Ja kiitos sille joka luovutti kyseisen videonpätkän yleiseen käyttöön! Se nimittäin piti minua hereillä aamukolmeen, tämä tietää 3,5 tunnin yöunia. Ei hätää, tänään on jo uusi päivä, ja nukuin luentojen yli, eli en joutunut hereäämään väsyneenä!

Jaahas, Opera sotkee taas ajatuksia. Pakko sanoa, että monta vuotta luotettava selain, ja nyt kaatuu joka päivä ainakin 2 kertaa. Eilen päivitin, ei näemmä auttanut. Noh, uusi yritys.

Oli nimittäin sunnuntaipäivä. Herääminen, sanomattakin selvää, vaikeaa. Nukahtaminen ei niinkään, onneksi. Heräsin aikaisin, jossain 12 aikoihin. Ja viikonlopussa on se hyvä puoli, että ei ole kiirettä minnekään. Aloitin siis kuuntelun aamupalan jälkeen. Istuin koneeni ääressä, ja katselin samalla Mel Gibsonin elokuvaa, joku vanha joka kertoi tulvivata joesta. Siinähän se aika kului, ei valittamista. Sainkin lähes kaikki kappaleet kuunneltua samalla soitolla, muutama jäi kun meille tuli vieraita kylään. Siinä piti sitten olla sosiaalinen, sinänsä hyvä tauko kuuntelulle. Täytyypä sanoa tähän väliin että nyt soi Minne Vaan... on vaan huippubiisi. Niin, niin sitten illemmalla ryhdyin sotkemaan yliopiston unix-järjestelmässä, ja muuttelemaan blogini lähdekoodia, mikä oli sinänsä puuduttavaa, TikTak sopii täydellisesti koodauksen taustalle. Suosittelen.

Mainittakoon, että nykyään päivän kohokohta on ehdottomasti se hetki, kun tulee Heilutaan -biisi ja pääsee ihan omalla kitaralla soittamaan mukana. Jos tämä lukee jo edellisessä postissani, niin se vain kielii henkisestä tilastani tällä hetkellä.

Sunnuntai-iltana nukahtaminen oli taas sitten sitä samaa. Ensin meni puoli kahteen, ja sitten pyörin tunteja sängyssä, päässä soi biisit Samantekevää, Sankaritar ja Kuka Vaan. Ja vielä samaan aikaan, olipa hauskaa, kirjoitin ne vielä ylös yöllä. Kuuntelin sitten The Beatlesin Abbey Road N albumin ja tein 40 punnerrusta, 50 vatsa- ja selkälihasliikettä, ja nostelin käsipainoja, niin sitten pystyin jo nukahtamaan. Saa nähdä miten käy.

Saatan lisätä tähän vielä jotain mielenkiintoista mitä on juuri nyt kielen päällä, mutta en saa sitä mieleeni.

---

laitanpa sivuun vielä linkin siskon ja sen poikakaverin blogiin, jos kiinnostaa nähdä mitä 2 teekkaria saavat aikaan Unkarissa...

Lauantai-aamuna heräsin noin kello 3 iltapäivällä, johtuen edellisen yön ongelmista, ja tosiaan siitä että nukahdin lopulta 8:30 maissa. Uskon että ainut syy tähän onnistumiseen eli nukahtamiseen oli siinä, että nousin ylös ja kuuntelin läpi Gjallarhornin - Grimbog -levyn ja the Tearsin levyn saadakseni kaiken tuon TikTakin pois päästäni. Se tuntui auttavan, tiedä vaikka ottaisin tavaksi.

Lauantai olikin tähänastisista helpoin. Kävi nimittäin niin, että koko perheeni oli poissa kotoa koko päivän, eli minulla oli mahdollisuus kuunnella stereoiden kautta. Suoritin siis tällaisen 4-5 tuntia kestävän yhtäjaksoisen kotirauhanhäirinnän alakerran naapurille kuunnellen kaikki Tiksujen levyt läpi. Mutta minkä vapauden tunteen se antoikaan. Sain oikeasti kävellä ympäri taloa samalla kun kuuntelin, ja aikahan kului nopeammin kuin koskaan.

Myönnettäköön, että vähän kiire tuli, viimeinen kappale oli kuunneltu siinä puoli 9 hujakoilla, ja tarkoitus oli siirtyä kaverieni kanssa viihteelle vähän klo 9 jälkeen. Ehdin kuitenkin suihkuun ja syömään ennen tätä.

Toteutin myös pienen kokeilun tällä kertaa, eli laitoin kaikki biisit yhteen soittolistaan, ja sekoitin järjestyksen. Se toi lisäulottuvuuksia musiikkielämykselleni, ja olin varsin tyytyväinen.

Loppuilta baareissa olikin sitten vähän erilainen. En kuullut missään Tiktakin musiikkia, mikä oli sinänsä sääli. Ja sen jälkeen kun kaverini heitettiin ulos Tampereen Yo-talolta, siirryimme hiljaisempaan paikkaan häiritsemään kahden tuttumme välille kehkeytyvää romanssia. Mikä sääli, mutta sainpahan taas lähes ilmaiset pienet humalat alle. aina sama, kun kaverit tulevat armeijasta, he ovat yllättävän anteliaita viikonloppuisin. Mutta ei siitä sen enempää, täytyy vielä ehtiä kuuntelemaan tämän päivän anti. Kirjoitan nimittäin takautuvasti, sikäli kun sitä ei aikamuodoista ole vielä huomannut.

Ajattelin aloittaa päiväkirjan kärsimyksistäni. Eli siitä kuinka aivoni pehmenevät päivä päivältä enemmän.

Asia on nimittäin niin, että olen ottanut tehtäväkseni kuunnella TikTak nimisen suomalaisen yhtyeen kaikki 5 pitkäsoittoa ainakin kertaalleen läpi per päivä, koko kuukauden ajan. Ei sinänsä, kiehtova haaste. Olen nyt toteuttanut tätä jo sen 7 päivää putkeen, ja olen ainakin tutustunut yhtyeen tuotantoon, ja pidän siitä hyvin paljon. Ainakin näin alkuun tehtävä tuntuu varsin mieluisalta silloin kun kuuntelee.

Kuitenkin pieniä sivuoireita on jo havaitttavissa, eikä niin pieniäkään. Paitsi se, että minulla oli yliopistolla tenttiviikko kesken, oli minulla myös enemmän vapaa-aikaa kuin yleensä. Eli enemmän aikaa kuunnella musiikkia. Kuitenkin tätämyöten jokailtainen nukkumaanmeno venyi ja venyi, jaa mikä pahempaa, olen havainnut että viimeisinä öinä minun on vaikea saada unta ihan syystä, että päässäni soi noin 20 biisiä samaan aikaan. Ja tämä jos jokin vaikeuttaa nukahtamista.

Itse asiassa nyt tämä perjantain ja lauantain välinen yö venyi suhteellisen pitkäksi. Johtuen huonoista yöunista edellisenä yönä, olin poikkeavasti jo puolenyön aikaan väsynyt. Päätin siis mennä nukkumaan. Yön aktiviteetit keskittyivät kuitenkin valveunien ympärille, ja kierittyäni tarpeeksi nousin istumaan tajuten, että päässäni oli pyörinyt kappaleet Minne Vaan, ja Muututaan, sekä Wikipedia-ympäristössä käyty chat-keskustelu, joka oli täynnä lukukelvottimia hymiöitä niin paljon että ahdisti. Huomaan että surrealismi painottuu minulle tuttuun ympäristöön, eli internettiin. Kuuntelen nimittäin koneellani, ja olen samalla erittäin tylsistynyt.

Tähän tylsyyteen olen etsinyt parannuskeinoja istuen jopa irc:n edessä sekä ladaten uudelleen noin 5:ä foorumia katsoen jos joku olisi kirjoittanut jotain. Ongelmia aiheuttaa tosiaan, että joudun istumaan koneeni ääressä kuuntelemassa kuulokkeilla, enkä usko että tämä muuttuu kuukauden sisään, vaikka uusi asunto on jo lähes löytynyt. Kuitenkin, silloin, kun talo on tyhjänä, ja olen yksin on minulla mahdollisuus kuunnella stereoiden kautta, ja silloin Tiksujen musiikki luo täydellisen täyttymyksen.

---

Kärsimyksiäni voit seurata täältä www.last.fm/user/Tuomu/ , ja haasteeni toteutumista osoitteessa jonka pitäis sunnuntaina päivittää kuunnelluksi useampi sata kappaletta Tiksuja. Ja ainakin sieltä voi nähdä mitä kuuntelen sillä hetkellä kun luet tätä.