5.30.2007
Julkisesta liikenteestä
Kirjoitin tässä taannoin paikalliseen Aamulehteen Valtion Rautateiden tilasta varsin aggressiivisen kirjoituksen. Ajattelin, että jotakuta saattaisi kiinnostaa. Nyt tuntuu, että voisin kirjoittaa uudestaan, tällä kertaa vähän paikallisemmassa mielessä, näin tamperelaisena. Nimittäin kaupungin liikennelaitoksesta ja liikenneratkaisuista ja niiden tulevaisuudesta.
Kirjoitin VR:n Pendolino-hankinnoista. Siitä kuinka matka jota olen nyt 5 vuotta kulkenut enemmän kuin usein, eli Tampere-Jämsä(puolimatkassa J-kylään) on muuttunut vähemmän ja vähemmän matkustajaystävälliseksi. Niin mitä tämä tarkoittaa? Noh, lähestytäänpä tältä kannalta: Matka pikajunalla Tampereelta Jämsään kestää jotakuinkin tasan tunnin. Matka Inter-city junalla Tampereelta Jämsään kestää jotakuinkin tasan tunnin. Viime vuoden (2006) puolella VR siirtyi Pendolino aikaan. Eli ratakiskot väliltä Jyväskylä-Tampere korjattiin. Tämä mahdollisti uusien junien käyttöönoton myös tällä välillä. Sama tapahtui ympäri Suomea. Itse sain tämän katkerasti tuta.
Olin nimittäin eräänä sunnuntaina matkalla takaisin Tampereelle, kun laitoin korttini sisään automaattiin. Syystä, jota en ymmärtänyt, oli suosikkivuoroni yhtäkkiä Pendolino. Ja 2x kalliimpi. Nimittäin opiskelijan lippu pikajunalla on ollut 6,40e, Pendolino taasen ~12,80e. Eli sama kuin pikajuna aikuiselle. No, pakkohan se oli ostaa. Kotiin päästyäni kirjoitin siis vihaisen tekstin siitä kuinka minulta oli ryöstetty mahdollisuus valita, haluanko maksaa kyseenalaisesta mukavuudesta. Asiakkaiden parasta ajatellen, joopajoo. Pendolinon matka Tampereelta Jämsään... Tasan tunnin. Eli parhaimmillaan 5 minuuttia nopeampi. Hyvät ihmiset, leveämmät istuimet, ja enemmän jalkatilaa; Itse ainakin pidän pikajunan tarjoamasta yksityisyydestä, kun jokainen kanssamatkustaja ei näe suoraan pilttuuseeni. Niin mistä helvetistä tässä sitten maksetaan??? Enemmän tämä mietitytti siinä välissä, kun odottelin Tampereen asemalla Helsinkiin jäätynyttä munavaunua, joka loppujen lopuksi oli myöhemmin perillä kuin mitä vastaava pikajuna olisi ollut.
Onneksi VR on tullut jo hiukan vastaan Pen-do-linopolitiikassaan, nimittäin huomaan, että junalippu kyseiselle matkalle maksaa vain sen 10,40e kappale, tämä opiskelijalle. 2 euron vähennys on huomattava, ja mietin jo, että olenkohan arvioinut riistoyhtiön tarkoitusperät täysin väärin. Ostin kuitenkin pikajunaan lipun... 7,40e! Eli siis mitä? Halvempi, hitaampi, huonompi, likaisempi, äänekkäämpi pikajuna, miten se voi yhtäkkiä maksaa enemmän, ja uusi hieno, puhdas, mukava, nopea pendolino vähemmän kuin ennen. Johtuuko tämä siitä, että VR yrittää tuoda näitä lähemmäs toisiaan vai siitä, että he ovat tajunneet kuinka paljon parempia pikajunat oikeasti ovat, sitä en tiedä, mutta naurettava koko ajatus on.
Yritin tässä löytää VR:n sivuilta tietoja Pendolino ajasta. Valtion Rautateiden liikennetiedote vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta: "Aliquam erat volutpat. Nullam mattis, metus ut venenatis sollicitudin, nunc est lobortis turpis, nec malesuada pede urna sed justo. Vivamus in odio. Donec eleifend congue ipsum. Aenean tristique consequat dui. Nulla lectus. Duis pellentesque arcu sed justo. Vestibulum mollis. Proin vestibulum iaculis urna. Integer luctus, ipsum ut ornare egestas, arcu purus malesuada elit, ornare ultrices velit magna id sem."(Suora sitaatti). Pistää miettimään. http://www.vr.fi/heo/liikennetilanne/fliikennetiedotteet.htm
Laskin tässä oikein mielessäni ja paperilla, että kuinka paljon maksaa aikuisen ihmisen matka Tampreelta Helsinkiin. Aikuinen maksaa täyden hinnan. Matkaa on noin 200km. Junalippu suosikillamme Pendolinolla, joita onkin jo 50% vuoroista maksaa aikuiselle 30,90e. Ajatelkaa. 30,90e. Ja oletetaan että vaihtoehto olisi ajaa omalla autolla, joka kuluttaa noin 7l/100km. 200km tekee siis 14 litraa. 14l x 1,37e = 19,18 euroa! Hetkinen? 30,90 vai 19,18? Siinä on ajateltavaa kaikille. Menisikö sitä Helsinkiin mukavalla junalla vai omalla autolla, olettaen että juna on tuntia aiemmin perillä. Kuka maksaa 10e enemmän yhdestä tunnista? Nyt unohtuu ihan täysin joukkoliikenteen ideologia. Jokin mättää selvästi, jos on oikeasti halvempaa päössäytellä hiilidioksidipilviä ilmaan 2 tunnin ajan, kuin ympäristöystävällisempi keino. VR kaivaa tässä hautaa itselleen ja ympäristölle. Ei joukkoliikenteen ole tarkoitus tukea yksityisautoilua. En näe tässä yhtään mitään järkeä. Eihän junia selvästi kannata käyttää jossei ole ympäristöintoilija tai autoton, kuten minä molempia. Niin vielä kerran, mitä helvettiä tässä oikein haetaan?
Noh, samalla keuhkoan kaupunkiliikenteestä. Uusin projekti joka odottaa toteutumistaan on Tampellan alueen tunneli. Koko konseptin kuva on yksinkertaisesti tämä: Tampere kärsii ruuhkista. Kaupunki on päättänyt rakentaa 4 kaistaisen tunnelin strategiseen kohtaan ohjatakseen liikenteen maan alle. Tunnelin rakennus maksaa 120 miljoonaa euroa. Tämä on yhtä paljon kuin Tampereen länsipuolelta kiertävän moottoritien toinen vaihe maksoi.
Tie johon tunneli rakennetaan on valtion omistama, eli budjettiin voidaan laskea 33% vähennys... 80 miljoonaa. Tässä vaiheessa YIT saapuu kuvaan. Oikeuksilla tunnelin päällisiin rantatontteihin, kaupunki saa YIT:n maksamaan 75% jäljelle jäävästä summasta, eli Tampereelle jää kaupunkina maksettavaksi noin 20 miljoonaa. Ei huono diili vai kuinka? Onpas.
Aloitetaan yksinkertaisesti. Millä kielellä maan alla oleva tie tarkoittaa vähemmän liikennöityä tietä? Jos samat kaistat ovat maan alla, vetävätkö ne paremmin? Ja toinen koukku. YIT on suunnitellut rakentavansa vanhaa kaavaa käyttäen kauniin rantamaiseman täyteen kerrostaloja. Ai mitä vanhaa kaavaa. Jokin aika sitten Näsijärven rantaan nuosi hienoja uusia asuntoja myyntiin, rantatontilla ja järvimaisemalla, ja kuten asiaan kuuluu kovalla hinnalla. Kun nämä talot oli asutettu, rakennettiin talojen ja rannen väliin toinen rivi kerrostaloja, sulkien näin näköyhteyden järvelle, ja laskien vanhempien talojen arvoa huomattavasti. Noh, sama toistunee epäilemättä Tampellan alueella. Ja millä tavalla, ruuhkan poiston verukkeella! Ja sitten haluaisin kysyä herralta por-por-pormestarilta, että miten onkaan mahdollista, että tuomalla tien viereen tuhansia uusia autoilijoita, voitaisiin saada ruuhkat pois? Minulta menee yli hilseen.
Eli, tiet siirretään maan alle. Kaunis ranta pilataan. Tunneliin tuodaan lisää autoja, ja kaikki maksavat itsensä kipeiksi. Ymmärrettävä konsepti? Sokerina pohjalla, suurimman menoerän kaivamisessa aiheuttaa Tammerkoski, jonka ali sen on tarkoitus sukeltaa. ehkä tarkoitus onkin poistaa autoilijat kuten oma mummoni. Hän kun sanoi, että jos sinne tulee tunneli, minä en ainakaan sinne uskalla ajaa. No ihan hyvä syy pelätä. Ruuhkaan pimeään pakokaasujen sekaan seisomaan, ei ehkä paras tapa viettää vapaa-aikansa.
Itse kallistuisin tässä toverikunnanvaltuutettu Lepistön kantaan, että poistettaisiin TKL:n maksut täysin. Sillä jokainen ihminen maksaa jo kunnallisveroa, joka kustantaa suurimman osan linja-autoliikenteestä. Tähän mukaan sitten mitätön maksu. Mutta ajatelkaapa, jos linja-autoliikenne olisi ilmaista. Tämä vaatisi paljon pienemmän budjetin kuin kaikki kaistavedokset ja tunnelinkuvatukset. Sillä varauksella, että ihmiset tosiaan vaihtaisivat julkiseen. Ja miksipä eivät, tarkoitushan onkin tukea joukkoliikennettä, ja näin suojella luontoa, sekä samalla helpottaa arkipäivän toimia. Ja jokainen meistä maksaa jo bussiliikenteestä vaikkei sitä käytäkään.
Kirjoitin VR:n Pendolino-hankinnoista. Siitä kuinka matka jota olen nyt 5 vuotta kulkenut enemmän kuin usein, eli Tampere-Jämsä(puolimatkassa J-kylään) on muuttunut vähemmän ja vähemmän matkustajaystävälliseksi. Niin mitä tämä tarkoittaa? Noh, lähestytäänpä tältä kannalta: Matka pikajunalla Tampereelta Jämsään kestää jotakuinkin tasan tunnin. Matka Inter-city junalla Tampereelta Jämsään kestää jotakuinkin tasan tunnin. Viime vuoden (2006) puolella VR siirtyi Pendolino aikaan. Eli ratakiskot väliltä Jyväskylä-Tampere korjattiin. Tämä mahdollisti uusien junien käyttöönoton myös tällä välillä. Sama tapahtui ympäri Suomea. Itse sain tämän katkerasti tuta.
Olin nimittäin eräänä sunnuntaina matkalla takaisin Tampereelle, kun laitoin korttini sisään automaattiin. Syystä, jota en ymmärtänyt, oli suosikkivuoroni yhtäkkiä Pendolino. Ja 2x kalliimpi. Nimittäin opiskelijan lippu pikajunalla on ollut 6,40e, Pendolino taasen ~12,80e. Eli sama kuin pikajuna aikuiselle. No, pakkohan se oli ostaa. Kotiin päästyäni kirjoitin siis vihaisen tekstin siitä kuinka minulta oli ryöstetty mahdollisuus valita, haluanko maksaa kyseenalaisesta mukavuudesta. Asiakkaiden parasta ajatellen, joopajoo. Pendolinon matka Tampereelta Jämsään... Tasan tunnin. Eli parhaimmillaan 5 minuuttia nopeampi. Hyvät ihmiset, leveämmät istuimet, ja enemmän jalkatilaa; Itse ainakin pidän pikajunan tarjoamasta yksityisyydestä, kun jokainen kanssamatkustaja ei näe suoraan pilttuuseeni. Niin mistä helvetistä tässä sitten maksetaan??? Enemmän tämä mietitytti siinä välissä, kun odottelin Tampereen asemalla Helsinkiin jäätynyttä munavaunua, joka loppujen lopuksi oli myöhemmin perillä kuin mitä vastaava pikajuna olisi ollut.
Onneksi VR on tullut jo hiukan vastaan Pen-do-linopolitiikassaan, nimittäin huomaan, että junalippu kyseiselle matkalle maksaa vain sen 10,40e kappale, tämä opiskelijalle. 2 euron vähennys on huomattava, ja mietin jo, että olenkohan arvioinut riistoyhtiön tarkoitusperät täysin väärin. Ostin kuitenkin pikajunaan lipun... 7,40e! Eli siis mitä? Halvempi, hitaampi, huonompi, likaisempi, äänekkäämpi pikajuna, miten se voi yhtäkkiä maksaa enemmän, ja uusi hieno, puhdas, mukava, nopea pendolino vähemmän kuin ennen. Johtuuko tämä siitä, että VR yrittää tuoda näitä lähemmäs toisiaan vai siitä, että he ovat tajunneet kuinka paljon parempia pikajunat oikeasti ovat, sitä en tiedä, mutta naurettava koko ajatus on.
Yritin tässä löytää VR:n sivuilta tietoja Pendolino ajasta. Valtion Rautateiden liikennetiedote vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta: "Aliquam erat volutpat. Nullam mattis, metus ut venenatis sollicitudin, nunc est lobortis turpis, nec malesuada pede urna sed justo. Vivamus in odio. Donec eleifend congue ipsum. Aenean tristique consequat dui. Nulla lectus. Duis pellentesque arcu sed justo. Vestibulum mollis. Proin vestibulum iaculis urna. Integer luctus, ipsum ut ornare egestas, arcu purus malesuada elit, ornare ultrices velit magna id sem."(Suora sitaatti). Pistää miettimään. http://www.vr.fi/heo/liikennetilanne/fliikennetiedotteet.htm
Laskin tässä oikein mielessäni ja paperilla, että kuinka paljon maksaa aikuisen ihmisen matka Tampreelta Helsinkiin. Aikuinen maksaa täyden hinnan. Matkaa on noin 200km. Junalippu suosikillamme Pendolinolla, joita onkin jo 50% vuoroista maksaa aikuiselle 30,90e. Ajatelkaa. 30,90e. Ja oletetaan että vaihtoehto olisi ajaa omalla autolla, joka kuluttaa noin 7l/100km. 200km tekee siis 14 litraa. 14l x 1,37e = 19,18 euroa! Hetkinen? 30,90 vai 19,18? Siinä on ajateltavaa kaikille. Menisikö sitä Helsinkiin mukavalla junalla vai omalla autolla, olettaen että juna on tuntia aiemmin perillä. Kuka maksaa 10e enemmän yhdestä tunnista? Nyt unohtuu ihan täysin joukkoliikenteen ideologia. Jokin mättää selvästi, jos on oikeasti halvempaa päössäytellä hiilidioksidipilviä ilmaan 2 tunnin ajan, kuin ympäristöystävällisempi keino. VR kaivaa tässä hautaa itselleen ja ympäristölle. Ei joukkoliikenteen ole tarkoitus tukea yksityisautoilua. En näe tässä yhtään mitään järkeä. Eihän junia selvästi kannata käyttää jossei ole ympäristöintoilija tai autoton, kuten minä molempia. Niin vielä kerran, mitä helvettiä tässä oikein haetaan?
Noh, samalla keuhkoan kaupunkiliikenteestä. Uusin projekti joka odottaa toteutumistaan on Tampellan alueen tunneli. Koko konseptin kuva on yksinkertaisesti tämä: Tampere kärsii ruuhkista. Kaupunki on päättänyt rakentaa 4 kaistaisen tunnelin strategiseen kohtaan ohjatakseen liikenteen maan alle. Tunnelin rakennus maksaa 120 miljoonaa euroa. Tämä on yhtä paljon kuin Tampereen länsipuolelta kiertävän moottoritien toinen vaihe maksoi.
Tie johon tunneli rakennetaan on valtion omistama, eli budjettiin voidaan laskea 33% vähennys... 80 miljoonaa. Tässä vaiheessa YIT saapuu kuvaan. Oikeuksilla tunnelin päällisiin rantatontteihin, kaupunki saa YIT:n maksamaan 75% jäljelle jäävästä summasta, eli Tampereelle jää kaupunkina maksettavaksi noin 20 miljoonaa. Ei huono diili vai kuinka? Onpas.
Aloitetaan yksinkertaisesti. Millä kielellä maan alla oleva tie tarkoittaa vähemmän liikennöityä tietä? Jos samat kaistat ovat maan alla, vetävätkö ne paremmin? Ja toinen koukku. YIT on suunnitellut rakentavansa vanhaa kaavaa käyttäen kauniin rantamaiseman täyteen kerrostaloja. Ai mitä vanhaa kaavaa. Jokin aika sitten Näsijärven rantaan nuosi hienoja uusia asuntoja myyntiin, rantatontilla ja järvimaisemalla, ja kuten asiaan kuuluu kovalla hinnalla. Kun nämä talot oli asutettu, rakennettiin talojen ja rannen väliin toinen rivi kerrostaloja, sulkien näin näköyhteyden järvelle, ja laskien vanhempien talojen arvoa huomattavasti. Noh, sama toistunee epäilemättä Tampellan alueella. Ja millä tavalla, ruuhkan poiston verukkeella! Ja sitten haluaisin kysyä herralta por-por-pormestarilta, että miten onkaan mahdollista, että tuomalla tien viereen tuhansia uusia autoilijoita, voitaisiin saada ruuhkat pois? Minulta menee yli hilseen.
Eli, tiet siirretään maan alle. Kaunis ranta pilataan. Tunneliin tuodaan lisää autoja, ja kaikki maksavat itsensä kipeiksi. Ymmärrettävä konsepti? Sokerina pohjalla, suurimman menoerän kaivamisessa aiheuttaa Tammerkoski, jonka ali sen on tarkoitus sukeltaa. ehkä tarkoitus onkin poistaa autoilijat kuten oma mummoni. Hän kun sanoi, että jos sinne tulee tunneli, minä en ainakaan sinne uskalla ajaa. No ihan hyvä syy pelätä. Ruuhkaan pimeään pakokaasujen sekaan seisomaan, ei ehkä paras tapa viettää vapaa-aikansa.
Itse kallistuisin tässä toverikunnanvaltuutettu Lepistön kantaan, että poistettaisiin TKL:n maksut täysin. Sillä jokainen ihminen maksaa jo kunnallisveroa, joka kustantaa suurimman osan linja-autoliikenteestä. Tähän mukaan sitten mitätön maksu. Mutta ajatelkaapa, jos linja-autoliikenne olisi ilmaista. Tämä vaatisi paljon pienemmän budjetin kuin kaikki kaistavedokset ja tunnelinkuvatukset. Sillä varauksella, että ihmiset tosiaan vaihtaisivat julkiseen. Ja miksipä eivät, tarkoitushan onkin tukea joukkoliikennettä, ja näin suojella luontoa, sekä samalla helpottaa arkipäivän toimia. Ja jokainen meistä maksaa jo bussiliikenteestä vaikkei sitä käytäkään.
5.27.2007
En edes muista milloin viimeksi kirjoitin...
Eli olen tässä nukkunut jonkin aikaa. Periaatteessa mikä on nyt ajankohtaista, niin jätin yliopiston kesken ja keskityn pääsykokeisiin Helsinkiin ja Tampereelle, oikeisiin yliopistoihin. Saa höylääminen jäädä.
Tässä välissä otin vähän eroa arkeen, eli kävin Saksassa IUSYn Equally Diverse -seminaarissa, Demarinuorten puolesta keskustelemassa vähemmistöjen tilasta maailmalla. Tästä kerron myöhemmin. Samalla siskoni palasi Unkarista, joten tuo linkki tuolla yhdistää nyt täyteen päiväkirjaan sieltä. Itse kerron seminaarista kohta, tai vaikka itse asiassa voisin iskeä täyden raportin tänne, eihän tätä kukaan lue, eikä se mikään salaisuus ole. Olen sitä kuitenkin jo jonkin aikaa kirjoitellut.
Samalla haluan avautua Tampereen paikallisliikenteen tilasta, kaupungin edesottamuksista, valtion toiminnasta niin koulutuspolitiikassa kuin liikennejärjestelyissä ja luontoasioissa. Mutta se jääköön huomiseksi, ellen tänään innostu. Vaikea vain innostua tällä hetkellä yhtään mistään, olen nimittäin aika stressin uuvuttama. Yleensä olen rauhallinen, mutta tänään pelkät ongelmat Bloggerin kanssa saivat minut iskemään näppäimistöllä näyttöruutua. Samalla olen valittanut koko päivän, mainoksista, tv-ohjelmista, kulutushysteriasta, julkisesta liikenteestä, neoliberalistisesta markkinataloudesta, kirkon ja valtion suhteesta, armeijasta, mistä vain.
Tosiasia on, että kalenterini on tällä hetkellä erittäin täynnä, sillä olen joutunut sullomaan monia asioita ennen armeijaan lähtöä, joka onkin sitten 8.6 tänä kesänä. Että palveluksestani kirjoitan sitten viikonloppulomilla, toivottavasti se kiinnostaa ketään, heh. Niin aivan, rahat loppu, ja tekemistä joka päivälle, vihaan työtäni. Olen alkanut tässä toivoa että sitä joskus löytäisi työn jossa saa ajatella edes vähän. Eräs tuttu tässä mainitsi aiemmin, että sellainen työ jossa ei tarvitse ajatella on paras mahdollinen ja helppo. No itse keräilin roskia ja leikkasin ruohoa 2 viikkoa tuossa, ja kyllä sen jälkeen teki mieli repiä jalat irti ettei enää tarvitsisi, mutta ymmärtäähän sen, ettei opiskelija saa oikeaa työtä, vain sellaista mitä kuka tahansa pystyy tekemään. Ja kuitenkin, minua odottaa 6kk pesti tekemässä työtä jolla on tarkoitus vaan ei merkitystä, eli sitten täytyykin sulkea kaikki ajatustoiminta pitkäksi aikaa, ja pelkään että minusta tulee aivokuollut kun istun rautatanko kädessä paskat housussa keskellä metsää ja tuijotan oravia.
Sitten vielä pääsykokeet viikon kulutta. Ah ja voih. toivotaan että menee hyvin, pääsisi sitten pois tästä helvetin loukosta jota jotkut sanovat kämpäksi, ei se ainakaan koti ole. ei saatana, haiseva kämppä, lapsia kämppiksinä joista yksi juuri ripusti natsilipun olohuoneen seinälle. Onneksi se on nyt kadonnut, hetken ei kehdannut edes kavereita kutsua sisälle. Mutta ei siinä. Kun armeija loppuu , ei kädessä ole mitään, ja vuokra puskee päälle. Eli täytyy säästää kaikki päivärahat, ja löytää töitä heti kun armeija loppuu, tai muuten ollaan kusessa.
No onhan tässä vielä ihmissuhde asioita päällä, mutta ei varmaankaan ole oikein toiselle osapuolelle täällä niitä selvitellä, että yritän nyt oman pääni selvittää. Mutta huvittava juttu, yleensä on helppoa etc, mutta yhtäkkiä olen raivon partaalla päivästä toiseen. Ja stressin mukana tulee vielä outoja kramppikohtauksia kun olen nukkumassa. Heräilen sen 2-3 kertaa yössä siihen etä jokin ruumiinosa kramppaa pirun kovaa. Yksi yö tuossa koko kroppa kramppasi, ja sattui niin paljon että piti hypätä alas sängyltä. Rikoin siinä varpaani ja onnuin 4 päivää. Sitten viilsin päivällä sormeni auki sipulia kuoriessa, ja en ole voinut soittaa 2 viikkoon kitaraa. Nyt tuli kuitenkin tomieksianto tutulta Bulgariasta, eli soitan kitararaidat hänen levylleen. Siinä onkin sitten kuuntelemista, kunhan se on valmis. Mutta äin äkkiseltään. Jos jotain jäi, ehkä niin on parempi, jatkoa seuraa, uskokaa pois!
Tässä välissä otin vähän eroa arkeen, eli kävin Saksassa IUSYn Equally Diverse -seminaarissa, Demarinuorten puolesta keskustelemassa vähemmistöjen tilasta maailmalla. Tästä kerron myöhemmin. Samalla siskoni palasi Unkarista, joten tuo linkki tuolla yhdistää nyt täyteen päiväkirjaan sieltä. Itse kerron seminaarista kohta, tai vaikka itse asiassa voisin iskeä täyden raportin tänne, eihän tätä kukaan lue, eikä se mikään salaisuus ole. Olen sitä kuitenkin jo jonkin aikaa kirjoitellut.
Samalla haluan avautua Tampereen paikallisliikenteen tilasta, kaupungin edesottamuksista, valtion toiminnasta niin koulutuspolitiikassa kuin liikennejärjestelyissä ja luontoasioissa. Mutta se jääköön huomiseksi, ellen tänään innostu. Vaikea vain innostua tällä hetkellä yhtään mistään, olen nimittäin aika stressin uuvuttama. Yleensä olen rauhallinen, mutta tänään pelkät ongelmat Bloggerin kanssa saivat minut iskemään näppäimistöllä näyttöruutua. Samalla olen valittanut koko päivän, mainoksista, tv-ohjelmista, kulutushysteriasta, julkisesta liikenteestä, neoliberalistisesta markkinataloudesta, kirkon ja valtion suhteesta, armeijasta, mistä vain.
Tosiasia on, että kalenterini on tällä hetkellä erittäin täynnä, sillä olen joutunut sullomaan monia asioita ennen armeijaan lähtöä, joka onkin sitten 8.6 tänä kesänä. Että palveluksestani kirjoitan sitten viikonloppulomilla, toivottavasti se kiinnostaa ketään, heh. Niin aivan, rahat loppu, ja tekemistä joka päivälle, vihaan työtäni. Olen alkanut tässä toivoa että sitä joskus löytäisi työn jossa saa ajatella edes vähän. Eräs tuttu tässä mainitsi aiemmin, että sellainen työ jossa ei tarvitse ajatella on paras mahdollinen ja helppo. No itse keräilin roskia ja leikkasin ruohoa 2 viikkoa tuossa, ja kyllä sen jälkeen teki mieli repiä jalat irti ettei enää tarvitsisi, mutta ymmärtäähän sen, ettei opiskelija saa oikeaa työtä, vain sellaista mitä kuka tahansa pystyy tekemään. Ja kuitenkin, minua odottaa 6kk pesti tekemässä työtä jolla on tarkoitus vaan ei merkitystä, eli sitten täytyykin sulkea kaikki ajatustoiminta pitkäksi aikaa, ja pelkään että minusta tulee aivokuollut kun istun rautatanko kädessä paskat housussa keskellä metsää ja tuijotan oravia.
Sitten vielä pääsykokeet viikon kulutta. Ah ja voih. toivotaan että menee hyvin, pääsisi sitten pois tästä helvetin loukosta jota jotkut sanovat kämpäksi, ei se ainakaan koti ole. ei saatana, haiseva kämppä, lapsia kämppiksinä joista yksi juuri ripusti natsilipun olohuoneen seinälle. Onneksi se on nyt kadonnut, hetken ei kehdannut edes kavereita kutsua sisälle. Mutta ei siinä. Kun armeija loppuu , ei kädessä ole mitään, ja vuokra puskee päälle. Eli täytyy säästää kaikki päivärahat, ja löytää töitä heti kun armeija loppuu, tai muuten ollaan kusessa.
No onhan tässä vielä ihmissuhde asioita päällä, mutta ei varmaankaan ole oikein toiselle osapuolelle täällä niitä selvitellä, että yritän nyt oman pääni selvittää. Mutta huvittava juttu, yleensä on helppoa etc, mutta yhtäkkiä olen raivon partaalla päivästä toiseen. Ja stressin mukana tulee vielä outoja kramppikohtauksia kun olen nukkumassa. Heräilen sen 2-3 kertaa yössä siihen etä jokin ruumiinosa kramppaa pirun kovaa. Yksi yö tuossa koko kroppa kramppasi, ja sattui niin paljon että piti hypätä alas sängyltä. Rikoin siinä varpaani ja onnuin 4 päivää. Sitten viilsin päivällä sormeni auki sipulia kuoriessa, ja en ole voinut soittaa 2 viikkoon kitaraa. Nyt tuli kuitenkin tomieksianto tutulta Bulgariasta, eli soitan kitararaidat hänen levylleen. Siinä onkin sitten kuuntelemista, kunhan se on valmis. Mutta äin äkkiseltään. Jos jotain jäi, ehkä niin on parempi, jatkoa seuraa, uskokaa pois!
