3.09.2007
Ääntelyn aika
Maaliskuu 2007, kansanedustajavaalien ennakoäänestys on alkanut. Suurin osa ihmisistä jotka tunnen ovat käyneet jo äänestämässä. Itse en kuitenkaan vielä ole ehtinyt. Niin, on pitänyt vähän kiireitä, tässä vaalipuuhissa, lauantain demarinuorten vaalitempauksessa, ja huomenna on samanlainen. Lisäksi on ollut pyrkimys jakaa Joonaksen lehtisiä ympäri Hervantaa vaihtelevalla tuloksella päivittäin. Tähän lisäksi alkaneet työni, ja satunnainen koulu, niin, ja lorvikatarri.
Itse asiassa vaalit ei olekaan ainut asia mikä herättää kansan mielenkiinnon. Televisiosta nimittäin pukkaa Idols-ohjelman kolmas tuotantokausi, ja tasoa löytyy. Ja kyseinen sarjahan toimii suht samalla kaavalla. Erona on, että vaaleissa äänestät sisään, Idolsissa ulos. Ilmeisesti tämä formaatti on suositumpi kuin koskaan, samalla kun kansalaisoikeudet eivät enää kiinnosta. Hetkinen. Mietitäänpä vähän:
Kansalaisten kuulee hälyyttävästi mainitsevan, että he eivät aio äänestää vaaleissa. Syy on joko se, että kukaan ei kuitenkaan täytä lupauksiaan, tai, kaikkihan ne ovat samaa mieltä kaikesta, tai mikä pahinta, yksi ääni ei mitään merkitse. Samalla suuri osa väestöstä lähettää kalliita tekstiviestejä televisiotoimijoille saadakseen suosikkinsa jatkoon???!? Kisassa, jossa yksi ääni ei merkitse mitään... Tässä herää hienoinen kysymys; mikä viihteessä viehättää enemmän? Onko se sittenkin vastuunpakenemista ihmisiltä. Ajatella, minä, esimerkiksi, äänestin toisessa finaalissa Mia Permantoa jatkoon. Hän ei päässyt, mutta mitään sen suurempaa ei tapahtunut. Toisaalta jos tajuaisin äänestäneeni Tony Halmeen eduskuntaan. No, ei nyt mennä liian tarkkoihin määritteisiin, mutta kuitenkin, lähtökohta molempiin äänestyksiin on sama, motiivit vain ovat erilaiset.
Juuri nyt olisikin tärkeää äänestää. A) siksi, että kuten Joonas Lepistön vaalilause sanoo, "Jos et äänestä, et voi inistä". Ja samat henkilöt sitten valittavat, että taaskaan ei olisi ollut mitään hyötyä äänestää. B) Kuten sanottua, jos jätät äänestämättä, et osoita edes mieltäsi. Jos haluat osoittaa mieltäsi, äänestä vastaan. Jos et äänestä, sinua ei oteta huomioon. C) Kellään ei ole pokkaa lähteä syyttämään suomalaista demokratian mallia epäoikeudenmukaiseksi, mutta senkin toimiminen vaatii kansan osallistumisen. Moni haluaa äänestää voidessaan vaikuttaa suoraan (esim. EU-äänestys, potentiaalinen NATO-äänestys) mutta paras keino vaikuttaa on edustajan kautta. Jokaisen edustaja on nimensä mukaan velvollinen ottamaan huomioon äänestäjiensä toiveet. D) Kansanedustajat, kuin presidenttikin tekevät työtä sinulle, eli koko maalle. Ethän haluaisi toisten ihmisten valitsevan kuka sinun asioitasi hoitaa. Siksi minäkin äänestän omaa ehdokastani, koska haluan olla valveutunut työnantaja.
Politiikassa tapahtuu paljon vähemmän valehtelua kuin luullaan. Jokaisella on lähtökohtansa vaalisuunnitelmassaan, mutta tästä voidaan poiketa, varsinkin jos asiat menevät paremmin kuin kuviteltua. On oltava realistisia ja muistettava, että ennen kuin on hallituksessa, ei voi puolueen suunnitelmaa soveltaa varmasti, ja silloin kin on otettava huomioon muiden mielipiteet. Mitä siitäkin tulisi, jos jokainen eduskuntaan päässyt edustaja saisi samantien laittaa käytäntöön kaikki aikeensa. Tämän vuoksi suunnitelma toimii lähtökohtana, ja sitä voidaan sovelta niin että se sopii mahdollisimman monelle eduskunnassa, ja näin taataan täysi demokratia ja se, että mahdollisimman moni rivikansalainenkin tukee päätöstä.
Itse asiassa vaalit ei olekaan ainut asia mikä herättää kansan mielenkiinnon. Televisiosta nimittäin pukkaa Idols-ohjelman kolmas tuotantokausi, ja tasoa löytyy. Ja kyseinen sarjahan toimii suht samalla kaavalla. Erona on, että vaaleissa äänestät sisään, Idolsissa ulos. Ilmeisesti tämä formaatti on suositumpi kuin koskaan, samalla kun kansalaisoikeudet eivät enää kiinnosta. Hetkinen. Mietitäänpä vähän:
Kansalaisten kuulee hälyyttävästi mainitsevan, että he eivät aio äänestää vaaleissa. Syy on joko se, että kukaan ei kuitenkaan täytä lupauksiaan, tai, kaikkihan ne ovat samaa mieltä kaikesta, tai mikä pahinta, yksi ääni ei mitään merkitse. Samalla suuri osa väestöstä lähettää kalliita tekstiviestejä televisiotoimijoille saadakseen suosikkinsa jatkoon???!? Kisassa, jossa yksi ääni ei merkitse mitään... Tässä herää hienoinen kysymys; mikä viihteessä viehättää enemmän? Onko se sittenkin vastuunpakenemista ihmisiltä. Ajatella, minä, esimerkiksi, äänestin toisessa finaalissa Mia Permantoa jatkoon. Hän ei päässyt, mutta mitään sen suurempaa ei tapahtunut. Toisaalta jos tajuaisin äänestäneeni Tony Halmeen eduskuntaan. No, ei nyt mennä liian tarkkoihin määritteisiin, mutta kuitenkin, lähtökohta molempiin äänestyksiin on sama, motiivit vain ovat erilaiset.
Juuri nyt olisikin tärkeää äänestää. A) siksi, että kuten Joonas Lepistön vaalilause sanoo, "Jos et äänestä, et voi inistä". Ja samat henkilöt sitten valittavat, että taaskaan ei olisi ollut mitään hyötyä äänestää. B) Kuten sanottua, jos jätät äänestämättä, et osoita edes mieltäsi. Jos haluat osoittaa mieltäsi, äänestä vastaan. Jos et äänestä, sinua ei oteta huomioon. C) Kellään ei ole pokkaa lähteä syyttämään suomalaista demokratian mallia epäoikeudenmukaiseksi, mutta senkin toimiminen vaatii kansan osallistumisen. Moni haluaa äänestää voidessaan vaikuttaa suoraan (esim. EU-äänestys, potentiaalinen NATO-äänestys) mutta paras keino vaikuttaa on edustajan kautta. Jokaisen edustaja on nimensä mukaan velvollinen ottamaan huomioon äänestäjiensä toiveet. D) Kansanedustajat, kuin presidenttikin tekevät työtä sinulle, eli koko maalle. Ethän haluaisi toisten ihmisten valitsevan kuka sinun asioitasi hoitaa. Siksi minäkin äänestän omaa ehdokastani, koska haluan olla valveutunut työnantaja.
Politiikassa tapahtuu paljon vähemmän valehtelua kuin luullaan. Jokaisella on lähtökohtansa vaalisuunnitelmassaan, mutta tästä voidaan poiketa, varsinkin jos asiat menevät paremmin kuin kuviteltua. On oltava realistisia ja muistettava, että ennen kuin on hallituksessa, ei voi puolueen suunnitelmaa soveltaa varmasti, ja silloin kin on otettava huomioon muiden mielipiteet. Mitä siitäkin tulisi, jos jokainen eduskuntaan päässyt edustaja saisi samantien laittaa käytäntöön kaikki aikeensa. Tämän vuoksi suunnitelma toimii lähtökohtana, ja sitä voidaan sovelta niin että se sopii mahdollisimman monelle eduskunnassa, ja näin taataan täysi demokratia ja se, että mahdollisimman moni rivikansalainenkin tukee päätöstä.
